4/20/2017

Irtiottoja



Missä olen ollut ? On siitä jo vähän aikaa mennyt kun viimeksi mitään postasin tänne. On ollut ajatukset muualla ja näppäimistöä on pitänyt hakata enemmänkin koulujuttuja kirjoitellessa kuin blogia. Niin se vain menee. En ole missään vaihessa kokenut olevani mikään päätoiminen bloggaaja joka hoitaa huolellisesti bloginsa sisällön päivitystä kaiken muun rumban keskellä. Ei. Päivitän tätä puolta silloin kun minusta siltä tuntuu ja aikaani riittää kirjoittaa.

Mitä viime aikoina on sitten tapahtunut? Täytyy ihan selata puhelimesta valokuva albumia että muistaisin mitä kaikkea on ollut meneillään. Esitelmiä on ainakin tullut koulussa pidettyä, loistavin arvosanoin tottakai. Olen äärimmäisen ylpeä niin itsestäni kuin tiimistäni. Onnistuimme tekemään loistavat esitykset niin suomeksi kuin englanniksi eri projektien parissa. Tämän keskellä olen väsäillyt esimieskurssin esseitä, valmentavan matikan tehtäviä ja yrittänyt pitää sosiaalisen elämäni kunnossa. Yö unet ovat olleet hyvät mutta fyysisestä kunnostani huolehtiminen on jäänyt vähemmälle. En ole käynyt salilla varmastikkan kahteen kuukauteen. Tästä huolimatta olen pitänyt ruokavalion normaalina ja käynyt lenkillä selätettyäni vuosisadan nuharäkätaudin. Nyt elämä alkaa näyttää kevään valoa ja tavoitteeni on tällä viikolla palata lihaskuntoharjoittelun pariin.

Edellisen postauksen jälkeen lähdin pienelle irtiottoarjesta-reissulle isäni ja hänen naisystävänsä kanssa. Menimme Tahkon rinteille nauttimaan raittiista ilmasta ja hyvästä ruoasta.Voin sanoa että tuo reissu teki todella hyvää. Mieli vapautui ja tuntui mahtavalta laskea, vaikka muutama kaatuminen verottikin hieman ja mustelmat tulivat mukaani etelään.

Untitled
Mitäs muuta?Aivan. Otin uuden tatuoinninkin tässä hetki sitten. Olin jo jonkin aikaa haaveillut pientä tekstin pätkää kyynärvarteeni sisäsyrjälle mutta aikaan saaminen oli ollut heikkoa. Nyt vihdoin sain homman toteutettua ja joka päivän voin katsoa tatuointiani ja hymyillä onnesta. Tämä oli kolmas tatuointini ja voin kertoa että tatuointikuume vain kasvaa. Olen jo suunnitellut seuraavan, hieman isomman kuvan kylkeeni mutta sitä joudun vielä odottelemaan.

Untitled
Kaiken häsellyksen ja kiireen keskellä, en voisi olla kiitollisempi siitä, että vierelläni seisoo ihminen joka on valmis tukemaan minua jokaisena vaikeana hetkenä. Hän on jakamassa iloni ja on suorituksistani ylpeä ja hän myös kantaa huoleni ja kestää vaikeatkin päiväni. Rakastan häntä. Niin paljon, että sanat eivät riitä. Joka päivä olen kiitollinen siitä, että olemme vihdoin tässä missä nyt olemme. Opimme toisistamme lisää joka päivä ja suunnittelemme muuttoa yhteen kesän lopulle. Tulen niin iloiseksi jo vain kun ajattelen koko asiaa!

Viime viikolla oli muuten pääsiäinen. Koulua ei ollut paljoakaan ja töitäkin vain pari vuoroa, joten pääsin irtautumaan arjesta ja lähdimme äidin kanssa pienelle Tallinnan matkalle. Yövyimme hienossa hotellissa, söimme hyvin ja shoppailimme - tottakai. Pienet reissut arjen välissä auttavat jaksamaan paremmin. Jokaisella pitäisi olla mahdollisuus pieneen irtiottoon arjesta ja mahdollisuus hetkeksi unohtaa kaikki velvollisuudet ja vain ottaa rennosti.

Untitled

Untitled
Untitled
Seuraavaksi lähestyykin jo vappu! Ja vapun jälkeen lähestyy minun syntymäpäivä. IIK! 22 vuotta tulee täyteen. En tiedä olenko lainkaan valmis... Kaikkein eniten odotan kuitenkin kesää ja kaikkia mahtavia reissuja mitä toivottavasti kesä tuo mukanaan. Suunnitelmissa on matka Ruotsiin ja Barceloonaan, mökkeilyä ja varmasti yhdet festarit. Sen näkee sitten. Lomaa on minulle onneksi jopa kuukauden verran, joten eiköhä siinä kerkeä kaikenlaista nähdä ja kokea.

Kesää odotellessa, mahtavaa kevättä sinulle!