Itse tehty granola

Olen lupautunut olemaan sokerilakossa Maaliskuun loppuun asti. Tähän sisältyy karkit, suklaa, pullat, jäätelö, limu, erikoiskahvit ym. Mikään muu ei tuota vaikeuksia kaltaiselleni sokerihiirelle kuin irtokarkkikielto. Olen viime aikoina ajautunut pienehköön sokerikierteeseen. Melko yleistä juuri silloin kun ulkona on pimeää ja kylmää. Tekisi mieli vain hautautua peiton alle karkkipussin kanssa ja katsoa netflixiä koko päivän. Kuitenkin nyt, olen lupautunut lakkoon. Sakko on 20 € jos mokaan, ja sellainen summa on opiskelijalle melko suuri, joten houkutuksia on pystyttävä välttämään seuraavan kuukauden ajan. Tämän vuoksi olen alkanut kehittelemään erilaisia ideoita, miten korvata makean himoa. Suosikiksi tällä hetkellä on muodostunut itse tehty granola. Erittäin herkullinen lisä smoothiebowlin päälliseksi tai vain jogurtin kanssa. Näitä reseptejä löytyy netistä vaikka kuinka. Jos olet esimerkiksi pähkinälle allerginen, oma versioni ei sovi sinulle.

Granola

 (reseptistä tulee yksi iso purkillinen granolaa)

3 dl kaurahiutaleita

pähkinöitä oman maun mukaan (cashew, manteli, pekaanipähkinä)

hasselpähkinärouhe

kookoshiutale

kuivattuja karpaloita

rusinoita

0,5 dl hunajaa

0,5 dl öljyä

kanelia

kardemummaa

Kaikkea voi mitata oman maun mukaan.

Murskaa pähkinät, sekoita kaikki aineet yhteen. Lisää seokseen vähän vettä, jos tarpeen.

Levitä uunipellille ja paista 175 asteessa noin 20-25 minuuttia riippuen uunin tehosta.

Mitä syötäisiin?

Mikä ihana aihe kirjoittaa, nimittäin ruoka! Olen suuri hyvän ruoan rakastaja. Rakastan ruoan laittoa ja yhteisiä ruokahetkiä ystävien tai perheen kanssa. Kesäiset grillausillat, brunssit, pizzaperjantait - kaikki on täydellistä kun kokoonnutaan hyvän ruoan ääreen rakkaiden ihmisten kanssa. Saan henkilökohtaisesti erittäin paljon nautintoa ruoan laitosta, vaikka en siinä mikään guru olekkaan. Teen yksinkertaista, nopeaa ja puhdasta kotiruokaa itselleni kotona mutta tottakai välillä on myös kiva panostaa ateriaan kunnolla, jos teen ruokaa isommalle porukalle tai haluan pientä luksusta arkeen.

Minulle on kehittynyt muutamien vuosien aikana melko selkeä ruokavalio. En elä fitness ruokavaliolla mutta en myöskään mikropizzoilla. Olen tehnyt päätöksen, että en osta mikroaterioita paitsi kaikkein suurimmassa hädässä. Valmisateriat sisältävät niin paljon rasvaa ja epämääräisiä aineita, että minä en niitä omaan kehooni halua. Puhdas kotiruoka on minulle parasta. Sellainen mistä tiedän mitä se sisältää. Asuessani yksin olen tykästynyt tekemään pitkälti samoja perusruokia mitä saatan syödä koko viikon. Raaka-aineita on useimmiten kana tai naudan jauheliha. Tähän kylkeen keitän useimmiten parsakaalia ja porkkanaa, ja pastaa tai bataattia. Helppoa, yksinkertaista ja nopeaa. Enkä ainakaan vielä ole kyllästynyt. Toki ajoittain käyn myös ulkona syömässä, ja yleensä silloin pyrin syömään kalaa. Ulkona syöminen on minulle parasta arjen luksusta.

Aamupalaksi olen ottanut tavaksi syödä joka päivä puuroa. En koskaan unohda aamupalaa. Vaikka lähtisin kotoa 5 aamulla töihin, on minun syötävä ensin aamupuuro, johon tulee marjoja, raejuustoa ja mehukeittoa. Variaationa välillä myös chiasiemeniä ja Bionan maapähkinävoita. Kuppi kahvia kylkeen ja olen valmis aloittamaan päiväni. Aamupala on päivän tärkein ateria ja aamu muutenkin minun suosikkihetkeni päivässä. Silloin haluan nauttia siitä raukeasta olotilasta, hyvästä kahvista ja ravitsevasta aamupalasta. Olen kuitenkin nyt innostunut puuron sijaan tekemään myös smoothieita. Tyypillisin suosikki smoothieni on seuraava:

1 banaani

mangoa

vadelmia/mustikoita

1 rkl luomu heraproteiinia

1 tl macajauhetta

maustamatonta jogurttia

blendaa - valmis - nauti!

Tämän herkun lisäksi olen usein tehnyt FAST:n proteiinilettuja valmiista jauhosekoituksesta. Iso purkki maksaa kaupassa noin 20 € ja siitä riittää useaan annokseen. Koska opiskelijabudjetti ei kuitenkaan aina jousta tämän vertaa, kokeilin maailman helpoimpia lettuja eli banaanilettuja. Varmasti todella monien blogissa tullut esille tämä resepti, joten jaan sen nyt itsekkin tässä:

1 banaani

2 kananmunaa

1 rkl luomu heraproteiinia (ei pakollinen)

kanelia

kardemummaa

Blendaa

Paista pieniä lettuja pannulla öljyssä.

Letut palavat helposti

joten ole tarkkana!

Kaiken hyvän olon taustalla on hyvinvointi omassa kehossa eli kun syöt hyvin, voit hyvin. En minäkään mikään ravitsemusterapeutti ole mutta tietyt jutut pidän aina mielessä. Oman hyvinvointini kannalta on tärkeää keskittyä siihen että syön riittävän usein ja kunnollista ruokaa. Välipaloilla ei elä. Muistakaa siis syödä hyvin ja voikaa hyvin! :)

Prinsessapäivä

Ai että! Vanhojentanssit!

Neljä vuotta sittten sain itse olla päivän prinsessana. Kolme vuotta sitten paras ystäväni sai saman kokemuksen ja nyt vuonna 2017 parhaan ystäväni pikku sisko puki prinsessamekon päällensä ja tanssi vanhojen tanssit Hyvinkäällä. Pukuloisto oli upeaa. Kauniita kokonaisuuksia hiuksista mekkoihin ja koruihin. Tyyli on muuttunut vuosien varrella todella paljon. Ennen vanhaa tanssien ideana oli nimenomaan painottaa sanaa vanhojentanssit, mutta nykyään päivä on täydellinen tilaisuus pukea itsensä kuninkaalliseksi ja ottaa hampaidenvalkaisuista lähtien rakennekynsiin ja rusketuksiin kaikki valmiiksi. Omasta mielestäni hieman yliampuvaa, mutta kukin tyylillään.

Aloin tansseja katsellessa muistella tottakai omaa prinsessahetkeäni tuossa samassa paikassa vuonna 2013. Mekkojen värikirjo oli silloin paljon laajempi mutta tottakai silloin kuin nytkin kaikki olivat äärettömän upeita. Jokainen vanhempi on ylpeä lapsestaan tuona päivänä ja jokainen "vanha" saa myös kehua itseään suoritettuaan päivän ja tanssit kunnialla loppuun.

Täydellisyyteen pyrkiminen

Luen Helsingin Sanomien verkkosivuilta kolumneja, blogeja ja mielipidekirjoituksia. Suosikiksi on sosittautunut Maaret Kallion blogi Lujasti Lempeä. Tänään vapaapäivän aamuna löysin kirjoituksen kyseisestä blogista, joka oli julkaistu 1.2.2017:

"Täydellinen elämä voi 

uuvuttaa ihmisen – 

on tärkeää osata tehdä 

myös sinne päin"

Maaret Kallio, Helsingin Sanomat, 1.2.2017

 

Tekstissä Maaret kuvailee sitä, miten pyrimme aina täydellisyyteen kaikilla elämämme osa-alueilla. Vaatteista lähtien aina aamupalaan ja sosiaalisii tilanteisiin, kaiken on oltava tarkkaan suunniteltua ja harkittua. Mikään ei voi mennä vain sinne päin. En voisi samaistua tekstiin enempää, koska juuri tämä on se mihin itse huomaan kompastuvani erittäin usein. Pyrin liikaa täydelliseen ja optimaaliseen malliin, kun voisin vain elää elämää eteenpäin rennosti, miettimättä sitä onko tämä tilanne tai asu tai ruoka-annos mahdollisimman täydellinen. Kasaan itselleni aivan järkyttävän suuria paineita ulkonäön ja suorittamisen suhteen kaikessa. Ei siis mikään ihme, että energiatasoni ovat välillä aivan lähellä nollaa. Maaret toteaakin kirjotuksessaan, että elämän viilaaminen optimaaliseksi on uuvuttavaa.

"Optimaalielämä uuvuttaa helposti rakentajansa,

 kun jokaisen päätöksen perään

 takertuu piinaava epävarmuus: 

menikö sittenkään nappiin?"

Maaret Kallio, Helsingin Sanomat, 1.2.2017

Surullinen kääntöpuoli tässä huippuelämän tavoittelussa on se, että se oikea kaunis ja muokkaamaton kuva ilman niin sanottuja filttereitä valuu ohi. Voinko sitten totea olevani tyytyväinen eläämäni, jonka olen viettänyt vain keskittyen siihen, että jokainen hetki ja suoritus olisi täydellinen ? En. En ole tyytyväinen, koska olen perfektionisti. Olisin voinut tehdä kaiken vielä vähän paremmin.

Oikeaan aitoon ja muokkaamattomaan elämään pitää panostaa. Pitää elää hetkessä ja antaa tilanteiden edetä omalla painollaa, murehtimatta tilanteiden kulun täydellisyyttä. Juuri se on täydellistä kun huomaat miten epätäydellisen upean päivän tai hetken juuri vietit, ilman että mitään oli suunniteltu, viilailtu ja päälläsikin oli vain sama harmaa neulepaita kuin edellisenäkin iltana.


Lähde: http://www.hs.fi/blogi/lujastilempea/art-2000005069240.html

 

Elämä tasapainossa

Pitkästä aikaa. Suunnittelin kirjoittelevani tänne kun niin sanottu uusi elämänvaihe alkaa. Nyt sitä on eletty reilu kuukausi, nimittäi opiskelijaelämää.

Mitään uutta siinä ei sinänsä ole. Olen jo kauppaopisto aikana elänyt omillani, joten nuudelit ja tonnikala on tullut tutuksi. Mahtava ero tässä on se, että opiskelen nyt Laurea ammattikorkeakoulussa liiketaloutta ja olen aivan älyttömän onnellinen siitä. Mahdollisuus päästä tutustumaan uusiin ihmisiin ja viettää pitkiä iltoja haalareissa riehuen uskomattoman upeiden ihmisten kanssa. Olen saannut koulun kautta ympärilleni reilut 30 uutta tuttavuutta ja muutaman vanhemman tutun takaisin kontaktiin. Tuntuu hyvältä. Motivaatio koulun käymiseen ja oppimiseen on löytynyt ja tuntuu siltä, että nyt on minun aikani. Tämä oli tähän astisen elämäni paras päätös, josta tulen kiittämään itseäni vielä pitkään.

Samalla kun uusi vuosi alkoi ja toi mukanaan uuden koulun uusine ihmisineen, tuli elämääni jollain tavalla mukaan myös vanha ystäväni, joka tosin on nyt ehkä jopa hieman enemmän kuin vain ystävä. Olen tuntenut hänet noin 5 vuotta, enkä olisi uskonut että joskus hän on se joka tekee minut näin onnelliseksi. Mikään ei tunnu paremmalta kun olla ihmisen kanssa joka saa sinut nauramaan ja tuntemaan olosi niin kotoisaksi missä vain. Menimme mihin tahansa, on se aina uusi seikkailu.

Kaikelle on aikansa, ja nyt pitkästä aikaa tuntuu, että nyt, juuri nyt, on oikea aika minulle. Kaikki tuntuu olevan tasapainossa. Minulla on energiaa enemmän kuin koskaan ja en malta odottaa kevättä ja kesää 2017. Tästä tulee minun vuoteni, sen lupasin itselleni kun kello löi 0:00 ja 2016 jäi taakse ja 2017 alkoi. Rakkaimmat ihmiset olivat kanssani vuoden vaihtuessa ja niin he tulevat aina olemaan. Kiitos teille. Kiitos, että olette elämässäni. <3

I, A, B, C, M, H, K, V, S, A