8/10/2016

For a better day

Edellisessä postauksessa puhuin itsetuntoni katoamisesta. Sen voin myös liittää viime aikoina vaivanneeseen masennukseen. Masennuksen tunne on ollut vahvempaa kuin koskaan. Se on saattanut kestää muutaman päivän, kadota, ja sen jälkeen jatkua taas. Ilman mitään erityistä syytä, on kaikki tekeminen tuntunut vastenmieliseltä, mieli surkealta ja ajatuksista ei ole saannut positiivisia millään. Koin, että nyt on aika tehdä asialle jotain. En voi jäädä yksin näiden tunnetilojen kanssa, eikä ystävien tai perheenjäsenten kanssa keskustelu enää riitä. Tarvitsen jonkun joka osaa antaa erilaisia näkökulmia ja ehkä saada minut ajattelemaan positiivisemmin.

Joten minä tein sen. Varasin ensimmäisen aikani psykoterapeutille. Sana kuulostaa hassulta, mutta todellisuudessa varasin vain ajan henkilölle jonka kanssa keskustella minua vaivaavista asioista. Varatessani aikaa olin erittäin pahassa mielentilassa. Itkin kotona ja tunsin oloni yksinäiseksi. Mikään ei tuntunut olevan hyvin omassa elämässäni, joten sillä hetkellä päätin, että tarvitsen apua. En haluaisi joutua pahempaan tilanteeseen saati ajautua todelliseen vakaan masennukseen. Varattuani ajan, oloni helpottui, koska ensimmäinen askel parempaan oloon tapahtuu kun ihminen itse päättää etsiä ratkaisua. Mennessäni tänään terapeutille oloni oli rauhallinen. Minulla ei ollut pahaa oloa tai tunnetta, että olen toivoton. Tuntui hyvältä puhua jollekkin joka todella kuuntelee ja keskittyy juuri siihen mitä sanot. Hän osasi kaivaa minusta esiin erilaisia ajatuksia jotka johtivat positiivisempaan ajatteluun. Ajatus mikä ihmisellä on, johtaa tunnetilaan. Tämä tunnetila puolestaan johtaa toimintaan. Toiminta taas herättää ajatuksia. Tätä kutsutaan kognitiiviseksi käyttäytymiskolmioksi. Se kiertää ympäri molempiin suuntiin. Tämän havainnollistaminen sai minut ajattelemaan jo todella eri tavalla. Jos voin vaikuttaa ajatukseeni voin myös vaikuttaa siihen mitä tunteita se minussa herättää ja täten se johtaa parempaan toimintaan.

Keskusteluhetken päätyttyä sain vielä pienen "kotitehtävän". Viikon ajan tulisin kirjoittamaan ylös kolme asiaa mitä olen päivän aikana tehnyt itseni hyväksi, mitä joku muu on tehnyt minun hyväkseni ja mitä olen aistinut. Tämän päivän asiat voin kirjoittaa tähän postaukseen

 1 Mitä olen tänään tehnyt itseni hyväksi:

Hymyilin peilikuvalleni, huolsin kynteni ja söin hyvän lounaan

 2 Mitä joku muu teki tänään minun hyväkseni:

Bussikuski toi minut turvallisesti kotiin, kolleegani auttoi minua jaksamaan raskaan iltavuoron ja äitini tuki minua kun kerroin hänelle fiiliksistäni terapian suhteen. 

 3 Mitä olen aistinut tänään:

Pehmeät hiukset, raikas ilma ja äidin rakkaus



Monelle läheiselleni saattaa tulla yllätyksenä, että olen kokenut masennuksen oireita. En kuitenkaan näe mitään hävettävää siinä, että haluan avoimesti aiheesta kirjoittaa blogiini. Ikinä ei pidä jäädä yksin, kun tuntuu että asiat eivät ole hyvin. Pitää puhua läheisille ja sen jälkeen järjestää itselle apua. Psykologikeskus Psyyke auttoi minua tänään. Opin uusia ajattelutapoja jotka varmasti helpottavat minua tulevaisuudessakin erilaisissa tilanteissa, kun negatiiviset ajatukset lyövät positiivisten yli. Olen tästä avusta kiitollinen ja tulen varmasti käyttämään tätä palvelua uudestaan.  
Kohti parempaa ja positiivisempaa syksyä!

-V

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti